Ravintola-ala on koko ajan liikkuva ja kehittyvä ala. Siksi kaikki alaan liittyvät tutkimukset kehittävät myös ymmärtämystämme miten ravintoloita tulisi kehittää eteenpäin.
Keskon uusi alaa koskeva tutkimus, ”Suomalaisten odotukset ravintoloille 2020” kartoittaa sekä yrityksen oman kuluttajapaneelin että asiantuntijahaastattelujen avulla sitä, millaiset ovat suomalaisten ravintolakäyntitottumukset nyt. Samalla on myös kurkistettu hieman tulevaisuuteen.
Pääosin suomalaiset käyvät ulkona syömässä arjen piristämiseksi ja käytännöllisyys korostuu suurimmalla osalla. Suomalaiset käyvät ulkona syömässä myös ystävien tapaamisen takia, juhlimassa, kokemassa elämyksiä, tai ihan vaan lounastamassa ja saamassa vatsansa täyteen.
Kokonaisuudessaan ulkonasyöminen on monipuolistunut Suomessa. Syyt käydä ulkona on (ilmeisen hinta-laatusuhteen ja sijainnin jälkeen) on helppous ja ruuan laatu. Miehet ovat kiinnostuneita asioinnin nopeudesta, naiset ja nuoret aikuiset taas henkilökohtaisesta palvelusta.
Suomalaisista yli 70% hakee tietoa ravintolasta tietoa etukäteen. Tietoa etukäteen haetaan ensisijaisesti ravintolan omilta sivulta ja viidakkorummun kautta sekä ravintolan mainoksista. Haettu tieto on pääsasiassa ihan perustietoa(aukioloajat, ruokalista) mutta myös erikoisruokavaliot ja muiden kokemukset. Varsinkin naiset ja nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita ruokavaliotietoudesta. Jonkin verran tietoa haetaan myös muoden kokemuksista.
Suurimpina esteinä ravintolakäynnille koetaan raha, yli puolet vastaajista koki, että he kävisivät enemmän ravintolassa syömässä, jos rahaa olisi enemmän, lisäksi esteinä koettiin aikataulujen haastavuus ja se ettei ole itseä kiinnostavia ravintoloita.
Uudelleenvierailut ovat ravintoloille hyvin tärkeitä, uusintakäynnit ja kanta-asiakkuushan on usean menestyvän ravintolan perusta. yli 70% vastaajista sanoo, ettei vieraile uudelleen samassa ravintolassa jos odotukset ruuan tai palvelun osalta eivät täyttyneet. Myös odottaminen koettiin esteenä uudelleenvierailemiselle. Ravintolan siisteys oli myös tärkeää varsinkin naisille. Nuorilla aikuisilla vaikutti myös palautteeseen vastaamattomuus.
K-ryhmän tutkimuksen mukaan ravintoloilla on 4 erilaista käyttäjäryhmää:
Käytännölliset vatsantäyttäjät 41% – Ruokailu merkitsee energiansaantia. Heillä korostuu lounas ja liikenneasemaruokailu. Tässä käyttäjäryhmässä on vähemmän nuoria ja miehet korostuvat.
Spontaanit kokeilijat 21%- Tällä käyttäjäryhmällä ravintolasyömisen motiivi on ajan puute. Nuoret aikuiset korostuvat ja ulkonasyömiseen käytetään merkittävästi rahaa. Ruuan ei tarvitse olla hintavaa ollakseen elämyksellistä.
Laatutietoiset nautiskelijat 19% – Tämä ryhmä käyttää eniten aikaa ja rahaa ulkonasyömiseen. Heillä on korkeat laatuvaatimukset ja sosiaalinen kanssakäyminen on kokonaisuutena tärkeää. Kyättäjäryhmässä korostuvat naiset ja suurissa kaupungeissa asuvat.
Harkitsevat kotikokkaajat 19% – Käyttäjäryhmä käy keskivertoa vähemmän ulkona syömässä, sen korvaa heillä kotona tehty ruoka, sekä iltaisin että lounaalla. Ryhmässä tehdään usein lounaseväät. Ravintoloista haetaan paljon tietoa koska siellä käydään harvoin. Lapsiperheet, naiset yli 35-vuotiaat korostuvat.