Tule maistamaan BarLaurean ja baarimestareiden villiyrttimocktaileja Matkamessuille!

Bar Laurea ja Laurean opiskelijat ovat mukana mielenkiintoisessa projektissa, jossa tehdään villiyrteistä maukkaita alkoholittomia cocktaileja eli mocktaileja Matkamessuille Helsingin Messukeskukseen 18-20.1.

Luonnosta kerättävät villiyrtit ovat kiinnostava osa  suomalaista makumaailmaa, joka houkuttaa sekä ulkomaisia että kotimaisia ruokamatkailun ystäviä mutta monet eivät ole perehtyneitä niiden käyttöön tai mahdollisuuksiin. Metsissämme on lukemattomia herkullisia syötäviä kasveja, joilla saa aivan uudenlaista aromia niin ruokiin kuin juomiinkin. Näitä haluamme tuoda myös messuvieraille.

Opiskelijat pääsivät kehittämään erilaisia mocktaileja Suomen Baarimestareiden (Suomen Baarimestareiden ja Kannattajien yhdistys eli FBSK)kanssa. Paikalla oli Vuoden Baarimestari Alina Laaksonen sekä Laura Suutari. Mocktaileista löytyy Suomen yleisimpiä villiyrttejä kuten vuohenputkea, maitohorsmaa, villivadelmanlehteä ja nokkosta.

Tässä kehitetyt juomat ja tietoa niissä käytetyistä yrteistä:

Nokkosvihreä

4 cl ananasmehu

4 cl nokkossiirappi

1,5 cl limemehu

Sekoita ainekset ja kaada jäiden päälle.

Villivadelmajäätee

12 cl villimadelmalehtiteetä

1,5 cl sitruunamehu

1,5 cl puolukkasiirappia

1 cl valkosuklaasiirappi

Sekoita ainekset ja kaada jäiden päälle.

Karpalo

4 cl maitohorsmasiirappia

Hyppysellinen suolaa

1 cl limemehua

6 cl karpalomehu

4 cl villivadelmalehtiteetä

Sekoita ainekset ja kaada jäiden päälle.

Villivadelma

Vadelma (Rubus idaeus), monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas. Sillä on kaksivuotiset, piikikkäät, toisena vuonna kukkivat versot. Vadelman varsi on yleensä piikikäs. Sen vihreät lehdet ovat sahalaitaisia.

Tyypillisiä vadelman kasvupaikkoja luonnossa ovat hakkuuaukeat ja ojan vierustat. Vadelmaa kasvaa myös kallioilla ja typpipitoisilla alueilla. Se ei kuitenkaan kestä puiden kanssa kilpailua vaan katoaa metsän varttuessa. Vadelma on yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä se on harvinainen.

Vadelman lehdistä voi tehdä teetä, ja niitä voi kerätä jo nuppuisina keväällä salaattien sekaan ja ruokien koristeeksi. Myös nuoria kuivattuja kevätversoja voi hyödyntää. Teenä lehtiä käytetään joko tuoreena, kuivattuna tai hiostettuna. Lehdissä on C-vitamiinia 400 mg per 100 g. Lehtiä voi kerätä ensimmäisen vuoden versoista koko kesän mutta toisen vuoden versoista viimeistään kukinnan aikana.

Nokkonen

Nokkonen eli (Urtica dioica) on polttavalehtinen monivuotinen ruohokasvi.

Nokkosen polttavuus johtuu lehdissä ja varressa kasvavista polttiaiskarvoista, joiden pinta murtuu kosketettaessa, ja sisältä ryöpsähtää polttavaa muurahaishapon kaltaista nestettä. Nuoret nokkoset polttavat vain vähän, ja hansikkaiden kanssa poimittaessa kädet eivät vioitu. Polttavuus katoaa kuumennettaessa ja kuivattaessa.

Nokkosen lehtiä pinaatin tapaan. Sanotaan, että nokkosessa on vähemmän nitraattia kuin pinaatissa, mutta nitraattipitoisuus riippuu voimakkaasti kasvupaikasta. Siksi nokkosta ei suositella kerättäväksi kovin rehevistä kasvupaikoista. Jos nokkonen kerätään puhtaasta paikasta, sitä ei tarvitse ryöpätä eikä keittää.

Nokkosen lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä. Myöhemmin kannattaa kerätä syötäväksi vain ylimpiä lehtiä. Kun nokkospuska on leikattu, sen latvat tuottavat taas uusia pieniä lehtiä, joten säännöllinen sadonkorjuu pitää nokkosviljelmän hyvälaatuisena. Nokkosta voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla nopeasti ryöpätyt lehdet.

Kansanperinteen mukaan nokkonen auttaa reumatismiin, munuaiskiviin ja astmaan. Ainakin se on diureetti eli lisää virtsan eritystä, ja sisältää rautaa, kalsiumia, C-vitamiinia ja proteiinia.

Maitohorsma

Maitohorsmaa tavataan kaikenlaisilla kasvupaikoilla koko Suomessa, ja se on melko yleinen lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

Maitohorsma kuuluu metsän pioneerilajeihin ja valtaa itselleen hyvin nopeasti vapaat kasvupaikat. Se leviää tehokkaasti sekä siementensä että juurakkonsa avulla.

Maitohorsman lehdissä on runsaasti C-vitamiinia ja sitä käytetäänkin ruuaksi monin tavoin. Nuoria lehdettömiä versoja voi silputa salaattiin tai ne voi valmistaa ruuaksi parsan tapaan (myös maanalaiset versot). Nuoret lehdet sopivat salaatteihin. Niitä voi myös kuivata teeksi. Nuoret lehdet sopivat käytettäväksi viherjauhoon ja leipä- ja sämpylätaikinaan. Vanhemmiten lehdistä tulee kitkeriä ja sitkeitä.

Lehtien kitkeryyttä voi vähentää fermentoimalla. Kuivatuista juurista on valmistettu kahvinkorviketta. Maitohorsman medestä valmistuva hunaja on kevyttä ja miedon makuista.

Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka.

Matkamessut ovat Suomen Messukeskuksessa Helsingissä avoinna yleisölle 18-20.1 ja ammattilaisille 16-20.1.  https://matka.messukeskus.com/

Matkamessujen mocktail-baari on osa Laurean Ruokaa Luonnosta -hanketta, jossa pyritään kaupallistamaan villiyrttien käyttö elämysalalla.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *