Metsään villiyrtteilemään!

Nyt on täydellinen aika kerätä ensimmäiset villiyrtit metsistä ja pelloilta. BarLaurea on mukana villiyrttien kaupallistamishankkeessa, joten tästä lähtien näitä metsiemme antimia näkyy enemmänkin myös sekä lounas -että a la carte-ravintola Flown ruokalistoilla.

Helpoiten villiyrittien makuun pääset keittämällä niistä siirapin, jota voi käyttää niin juomiin kuin ruokiin.

Tässä helppo ja hyvä villiyrttisiirapin ohje:

  • 3 dl vettä
  • 3 dl sokeria
  • 3 dl villiyrttejä

Keitä kattilassa 10 minuuttia ja anna jäähtyä. Siivilöi ja laita desinfioituihin pulloihin. Säilyy viileässä monta viikkoa. Käytä soodaveden kanssa makusiirapiksi, vaniljajäätelön päälle tai grilliruokien marinadin osaksi.

Näitä villiyrttejä kannattaa nyt kerätä.

Oikealta vasemalle (takana) orvokki, niittysuolaheinä, (edessä) isomaksaruoho ja vuohenputki.

Orvokit on kasvisuku, johon kuuluu 400–500 lajia, joista useimmat elävät pohjoisella pallonpuoliskolla. Useimmat orvokit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten puiden ja pensaiden alla. Useimpien orvokkilajien kukat ovat violetin värisiä. Joillain monivuotisilla lajeilla, kuten lehto-orvokilla on myös avautumattomia, umpisiittoisia kukkia. Käytä kaikenlaisien salaattien tms. koristeluun.

KERÄYS: Touko-elokuussa. SÄILÖMINEN: Ensisijaisesti tuoreena.  KÄYTTÖ: Sopii koristeena salaatteihin, jälkiruokiin.

Niittysuolaheinä on yleinen kasvi koko Suonessa. Niittysuolaheinän korkeus on 30-80cm. Varsi on yleensä haaraton ja kukinto pieni, runsas ja punertava. Lajista riippuen niittysuolaheinä kukkii touko-heinäkuussa tai heinä-elokuussa. Suolaheinä maistuu suolaiselta oksaalihapon ansiosta., maku muistuttaa vähän raparperiä tai ketunleipää, Niittysuolaheinä kasvaa nimensä mukaisesti niityillä, pientateilla, pihoilla, lähteiköissä ja lehdoissa.

KERÄYS: Touko-elokuussa. SÄILÖMINEN: Ensisijaisesti pakastaen. KÄYTTÖ: Sopii erityisesti kala- ja äyriäisruokiin antamaan makua yrttien tavoin. Oksaalihapon takia sitä ei pidä käyttää liikaa.

Isomaksaruoho  on yleinen kuivien kallioiden kasvi ja Suomen luonnonvaraisista maksaruohoista suurin. Sitä on aikoinaan käytetty hyötykasvina ja sen paksuista mehevistä juurista juontuukin kansankielinen nimitys kallioperuna. Isomaksaruoho itse käyttää juuriaan lehtiensä ohella vesivarastona. Varastoimaansa veteen luottaen se kukkiikin vasta heinäkuussa vaaleankeltaisin kukin. Se onkin suosittu kasvi kivikkopuutarhoissa. Isomaksaruoho on monivuotinen. Isomaksaruohon lehdet ovat kertakaikkiaan hyvä salaatin aines ja soveltuvat kala- ja äyriäisruoille. Käytä lehdet raakoina tai kevyesti (10 sekuntia) ryöpättyinä.

KERÄYS: Touko-elokuussa. SÄILÖMINEN: Ensisijaisesti tuoreena, säilyy viikon jääkaapissa KÄYTTÖ: Sopii erityisesti kala- ja äyriäisruokiin antamaan makua yrttien tavoin.

Vuohenputki on monivuotinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti. Vuohenputki muodostaa tiheitä yhtenäisiä kasvustoja ja tukahduttaa muut kasvit ympäristöstään. Vuohenputki kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, mutta se on levinnyt rikkaruohona Pohjois-Amerikkaan. Suomessa se on alkuperäinen ja yleinen varjoisten ja multavien lehtojen ja puronvarsien kasvi Etelä- ja Keski-Suomessa Suomenselän eteläpuolella. Se on hyötynyt asutuksesta leviämällä metsittyville pelloille, pellonpientarille ja puutarhoihin luontaisella esiintymisalueellaan ja myös Pohjois-Suomessa. Vuohenputki kasvaa rehevässä lehtomaassa ja kesannolle jätetyillä pelloilla. Vuohenputken nuoria lehtiä voi käyttää villivihanneksena, mutta lajinmäärityksessä pitää olla tarkkana: muun muassa myrkylliset myrkkykatko, myrkkykeiso ja hukanputki näyttävät hieman samanlaisilta.

KERÄYS: Keväisin SÄILÖMINEN: Ensisijaisesti pakastaen, kuivattuna, hiosettuna KÄYTTÖ: Tee, siirappi, juomasekoitukset, marinadi, annosten koristelu, salaattiin nuppuina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *